tiistai 2. helmikuuta 2010

Päivittelyä.






Moips,

Olen pitänyt taukoa kirjoittamisessa, kun on ollut hurrjasti muuta tekemistä!
Olen jo hieman kasvanut ja minua on käynyt tervehtimässä muutamat mukavat ihmiset.
Tänään isäntäväkeni ystävä kävi minua kuvaamassa, lisään kuvia vähän illemmalla tänne. Olin kuin mikäkin malli valokeilassa!

Nykyään nukun todella hyvin yöni ja olen melkein sisäsiisti! Olen käynyt haistelemassa ulkoilmaa parvekkeella ja olen aina aivan innoissani, kun pääsen ulos. Tänään keksin uuden leikin, juoksin parvekkeelle ja eteiseen, edestakaisin salamannopeaa vauhtia! Emäntäni vähän naureskeli minulle, mutta se ei minua haitannut. Osaan olla jo hetkiä yksinkin kotona, enkä järjestä mitään mekkalaa siitä. Minä vain makaan yleensä omassa pedissäni ja nukun, tai jyrsin luuta. Kun emäntäni tulee kotiin, heilauttelen vain iloisena häntääni. Pisin aikani yksin on ollut pari tuntia, eli ei kauaakaan! Olen usein leikkinyt ennen isäntäväen lähtöä, joten olen ollut väsyksissä, kun olen jäänyt yksin kotiin.

Eilen hoidimme turkkiani, leikkasimme kynsiäni ja opettelimme vähän hihnassa kävelyä täällä sisällä. Kaikki meni hienosti, ja sain paljon kehuja! Ensi kerralla sitten vielä hienommin!

Täällä on kaikki hyvin ja illalla pistän kuvia tulemaan!

sunnuntai 24. tammikuuta 2010

Toka päivä.




Heips,

Jatkan tarinaa eilisestä. Illalla menimme koko kopla isäntäväkeni makuuhuoneeseen nukkumaan. Alku sujui minulta hyvin. Sain unta muutaman tunnin, kunnes heräsin, ja huomasin olevani jossain aivan muualla kuin missä olin tottunut. Tulin surulliseksi ja annoin siitä äänivihjeen emännälle ja isännälle. Kohta sainkin lämpimän kätösen turvakseni omaan petiini. Se toi minulle turvaa. Nukahdin uudelleen. Heräilin tosi paljon yöllä n. tunnin välein. Osaan jo suhtkoht tehdä tarpeet paperille, ja kun herätin omistajani uudelleen, sain hurjat kehut, kun olin ollut paperisiisti. On mukavaa, kun saa kehuja. Kiitokseksi kauniista sanoista ja runsaista hellittelyistä, heilauttelin häntääni. Yht'äkkiä tunsin tarvetta leikkimiseen, mutta väsähdin nopeasti. Aamulla aikaisin sain ruokaa ja emäntäni tuli kanssani olohuoneeseen hengailemaan.
Tänään olen vain ollut, nukkunut, syönyt, juonut, tehnyt tarpeitani ja leikkinyt runsaasti. Kävin myös tutustumassa parvekkeeseen, ja siellä oli niin kivaa, etten olisi malttanut lähteä pois ollenkaan! Omistajani sanoi, että on vielä liian kylmä, joten sain vain alkutuntumaa ulkoilusta. Odotan innolla lenkkeilyä! Olen paljon pirteämpi, kuin vertaa eiliseen. Se johtuu siitä, että minulla on turvallisempi olo. Omistajani on räpsinyt minusta ihmeellisiä kuvia, joita kuulemma aikoo lisätä tänne blogiini. Nyt minä käyn nukkumaan, ja annan Lauran hoitaa kuvajutut.

Adios amigos!

lauantai 23. tammikuuta 2010

Pienen tarina alkaa.


Heippa,

Olen siis Bella ja arvatkaapa mitä! -Kotiuduin tänään uuteen kotiini!
Aluksi olin hurjan jännittynyt ja autossa vapisin kuin haavanlehti. Pieni itkukin pääsi. Huomasin kuitenkin, että uudet ihmiseni ovat ihan hauskoja häiskiä. Heilauttelin häntääni ja nukuin tiikeri-leluni kanssa vieretysten. Sain runsaasti hellittelyjä ensimmäisellä pitkällä automatkallani.

Kun automatka oli ohi, saavuimme kerrostalon pihaan. Aloin taas vapista ja itkeä. Kaikki on niin suurta ja ulkona on tosi kylmä. Ihmiseni vei minut lämpimään pyyhkeeseen käärittynä johonkin hissin kaltaiseen, joka vei meidät suoraan yläkertaan. Pian ovi avautui ja näin ensi kertaa uuden kotini. Se oli laitettu ihan minua varten kondikseen. Löysin heti sanomalehdet, ruokakupit, lelut, luut ja oman petini. Pian minua alkoi väsyttää. Kävin tutimaan. Omistajani alkoi räpeltämään uuden teeveen kanssa. Kun heräsin, minulle tuli nälkä ja hurja jano. Sen jälkeen tuli kova leikkimispuuska ja leikkiessäni leluilla, tutustuin samalla uuteen kotiini. Pehmeä petini on vuorattu emoni hajuisella huovalla ja siellä on myös lempileluni pehmo-tiikeri. Nukun siinä par'aikaa.

Saa nähdä, mitä jännittävää huominen tuo tullessaan!